ET kaipaa vakaata energiapolitiikkaa

Energiateollisuus ei niele Purasjoen raportin kritiikkiä sellaisenaan. Sähköntuottajien etujärjestö toteaa, että energiateollisuus on niin Suomessa kuin Ruotsissa investoinut kolmen viimeisen vuoden aikana selvästi enemmän kuin mikään muu teollisuudenala.

Energiateollisuus vaatii vakaata ja ennustettavaa toimintaympäristöä, jotta suunnitellut investoinnit voidaan toteuttaa. Poliittisilta päättäjiltä ja viranomaisilta on lisäksi lupa odottaa pidättyväisyyttä poliittisessa puuttumisessa markkinoiden toimintaan, niin että investointitoiminnalle ei rakenneta turhia esteitä, ET:n toimitusjohtaja Juha Naukkarinen toteaa.

- Toivottavasti selvitys johtaa myös poliittiset päättäjät arvioimaan omien päätöstensä vaikutuksia ja merkitystä, vauhdittaa yhteispohjoismaisten markkinoiden kehittämistä ja auttaa luomaan sähköalalle toimintaympäristön, joka olisi nykyistä pitkäjänteisempi ja ennustettavampi, Naukkarinen toivoo.

Energiateollisuus on Purasjoen kanssa yhtä mieltä sähköntuotanto- ja siirtoyhteysinvestointien tärkeydestä markkinoiden kehittämisessä.

- Selvitysmies Matti Purasjoki on nostanut toimenpide-ehdotuksistaan ensimmäiselle sijalle sähkön riittävän tarjonnan turvaamisen. Tämä on aivan oikea johtopäätös: pohjoismaisten sähkömarkkinoiden kehittäminen vaatii riittäviä investointeja niin tuotantoon kuin siirtoyhteyksiin, Naukkarinen toteaa.

Fortum ennustaa kallista sähköä talveksi

Fortumin kohta Purasjoen selvityksen jälkeen julkistama markkinakatsaus ei herätellyt toiveita sähkön halpenemisesta. Päinvastoin energiayhtiö arvioi sähköhuollon kiristyvän ensi talvena ja sähkön hinnan nousevan edelleen.

Tuotantokapasiteetin niukkuus ja veden vähyys merkitsevät runsasta hiilen käyttöä talvella sähkön tuotannossa. Fortum on varautunut talveen varastoimalla runsaasti hiiltä ja varmistamalla laudekapasiteettia käytettäväksi. Meri-Porin voimala ja Inkoon kolme yksikköä neljästä on jo käytössä. Haapaveden turvevoimala on käyttövalmiudessa vuosihuollon ja ympäristöparannusten jälkeen lokakuussa.

- Hintakehitys perustuu markkinoihin. Syynä ovat alhaiset vesivarastot, epävarmuudet Ruotsin ydinvoimalaitoksissa, sähkön kulutuksen kasvu ja päästökaupan vaikutus, joka on merkittävä, sanoi johtaja Lotta Forssell. Kulutus on Forssellin mukaan noin 2,5 prosentin kasvussa.

Sähkön hinnan pitäisi olla markkinoita vastaavalla tasolla: norjalaisen ECON-tutkimuslaitoksen tuore selvitys osoittaa Forsellin mukaan, että markkinahinnat ovat samalla tasolla kuin täydellisen kilpailun mallissa. Ensi talven hinnan pitäisi heikon vesitilanteen vuoksi olla noin 70 euron tasolla megawattitunnilta. Normaalina vesivuotena markkinahinta olisi runsaassa 50 eurossa megawattitunnilta eli runsaassa 5 sentissä kilowattitunnilta.

Fortumin markkinakatsauksen voit lukea Fortumin sivuilta.