Ydinenergianuoret ry
Kärnkraftungdomar i Finland rf
Finnish Youth for Nuclear Energy

Lausunto energiansäästöohjelmasta
2003-2006

Ydinenergianuoret ry

Ydinenergianuoret on vuonna 1994 perustettu ydinvoimamyönteisten nuorten ympäristöjärjestö, joka keskittyy toiminnassaan energiantuotantoon ja energiapolitiikkaan sekä niistä aiheutuvien ympäristöhait tojen minimoimiseen.

Yleistä

Ydinenergianuoret ry:n hallitus on järjestäytymiskokouksessaan 13.1.2003 Helsingissä päättänyt antaa lausunnon koskien kauppa- ja teollisuusministeriön työryhmämietintöä "Energiansäästöohjelma 2003-2006". Työryhmän ehdotus on valmistunut 11.12.2002.

Ohjelma on nelivuotinen ja sen sisältämät toimenpiteet on tarkoitus toteuttaa ohjelmakaudella. Ohjelma kausi on lähes sama kuin tuleva eduskuntavaalikausi, joten se tarjoaa ajallisesti tarkoituksenmukaiset puitteet valtioneuvoston käyttöön koko vaalikauden ajaksi, mikäli sen keskeiset perusolettamukset eivät jakson aikana merkittävästi muutu.

Ydinenergianuoret ry moittii kauppa- ja teollisuusministeriötä siitä, ettei yhdistykseltä ole pyydetty lausuntoa, vaikka useilta muilta ympäristö- ja kansalaisjärjestöiltä on, kuten Dodo -Tulevaisuuden elävä luonto ry, Greenpeace Pohjola, Kuluttajat -Konsumenterna ry, Maan Ystävät, Natur och Miljö rf ja WWF.

Lausunto

Esityksen esipuheen osalta ydinenergianuoret moittii työryhmän kokoonpanoa siltä osin, että kansalaisjär jestöistä ainoastaan Suomen Luonnonsuojeluliitto on ollut työryhmässä edustettuna. Ydinenergianuoret ei voi hyväksyä sellaista käytäntöä, että kansalais- ja ympäristöjärjestöistä kutsutaan mukaan yleensä vain ydinvoimaa vastaan toimivaan Valtavirta-verkostoon kuuluvia yhdistyksiä. Ydinenergianuoret pitää myös Sll:n energiakoordinaattorin Tuuli Kaskisen asiantuntemusta puutteellisena.

Työryhmän kuulemista asiantuntijoista ydinenergianuoret kyseenalaistaa Suomen Luonnonsuojeluliiton edustajan, tutkija Simo Kyllösen asiantuntemuksen, sillä Simo Kyllönen on nimenomaan käytännöllisen filosofian tutkija, eikä hänen keskeisin asiantuntemuksensa näin ollen mielestämme liity suoraan energiaasioihin. Ydinenergianuoret ei hyväksy Suomen Luonnonsuojeluliiton allekirjoittamaa ns. KIO* -ehdotus ta (11.12.2002), jossa arvioidaan Suomen sähkön kokonaiskulutuksen vuonna 2010 olevan vain 85,3TWh. Mielestämme tämä arvio ei voi olla realististen, taloudellisesti ja teknisesti toteuttamiskelpois ten ehdotuksen lähtökohta.

Ydinenergianuoret pitää hyvänä ehdotuksen lähtökohtaa siitä, että energian säästämiseen pyritään eri toimenpitein pääosin sen loppukäytön toimenpitein, mutta samalla ei unohdeta myöskään tuotannon, siirron ja jakelun säästö- ja tehostamismahdollisuuksia. Ydinenergianuoret tukee yleistä pyrkimystä lisätä sähkön ja lämmön yhteistuotantoa ja toivoo, että tulevaisuudessa myös ydinvoimaloita voitaisiin hyödyn tää myös kaukolämmön tuotannossa.

Ydinenergianuoret ei tue pyrkimyksiä korottaa energiaveroja entisestään, sillä uskomme energian hinnan olevan muutoinkin merkittävässä nousuvaiheessa. Välttämättömyyshyödykkeinä lämpö, sähkö ja tietyt polttoaineet kurjistavat etenkin vähävaraisten ja pienituloisten ihmisten asemaa entisestään, sekä kannus tavat alueellisesti epätasaiseen kehitykseen.

Esitys nojaa useassa kohdassa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen tavoitteeseen. Ydinenergianuoret on sitä mieltä, että oikealla luvitus- ja tukipolitiikalla pitää luoda edellytykset riittävän energiakapasiteetin hankkimiseksi ja ylläpitämiseksi. Tällä voidaan lieventää varsinkin sähkön hinnan jyrkkiä ja nopeita vaihteluita. Riittämättömästä tuotantokapasiteetista johtuvat hintapiikit pakottavat käyttämään vanhanai kaista fossiilisten polttoaineiden käyttöön perustuvaa laitoskapasiteettia, mikä lisää kasvihuonekaasupääs töjä.

Ydinenergianuoret suhtautuu epäilevästi EY:n päästökauppadirektiiviesityksen globaaleihin vaikutuksiin. Ydinenergianuoret pelkää, että sen toteuttamisella EU-maat pahimmillaan heikentävät omaa suhteellista kilpailukykyään niin paljon, että esimerkiksi Yhdysvaltojen teollisuus hyötyy uudesta kilpailuasetelmasta niin paljon, että siellä syntyy suurempi päästöjen lisäkuormitus kuin Euroopassa kyetään vähentämään.

Ilmastostrategian perusteet ovat nyt jo vaarassa murtua, sillä energiantuotannossa runsaspäästöisten tuotantotekniikoiden käyttö on lisääntynyt merkittävästi vuoden 2001 kesää edeltäneestä tilanteesta. Ydinenergianuoret ei usko, että säästötoimilla pystyttäisiin riittävän tehokkaasti kompensoimaan tätä kehitystä, vaan on otettava käyttöön runsaasti vähäpäästöistä tai päästötöntä tuotantokapasiteettia, kuten vesi- ja ydinvoimaa. Uskomme, että BAU-skenaarion mukainen sähkön kulutusarvio vuodelle 2010 on alimitoitettu ja laskettua 90,5TWh on muutaman vuoden sisällä välttämätöntä tarkistaa ylöspäin.

Ydinenergianuoret suhtautuu epäilevästi työryhmän ehdotuksessa sivuttuihin vihreisiin sertifikaatteihin tai ns. "ilmastopenniin". Erilaisia sertifikaatteja hallinnoivien ympäristöjärjestöjen toiminta ja perimmäiset tavoitteet eivät ole yhteiskunnan kokonaisetua, ympäristön parempaa hoitoa ja tasapainoista taloudellista kehitystä palvelevia. Energia-alalla sertifikaattien kauppaaminen perustuu yleensä johonkin ylihinnoitel tuun marginaali-ilmiöön, kuten vaatimattomaan osuuteen tuulivoimakapasiteettia, josta ostajat (saastutta jat) joutuvat ostamaan osuuksia niillä varoilla, joilla yhtiöiden olisi viisaampaa investoida uuteen ja päästöttömämpään tuotantokapasiteettiin. Jonkin paperin ostaminen ei saa vapauttaa yhtiötä sen perustel lusta ympäristövastuusta.

Katujen ja muun ulkovalaistuksen suhteen ydinenergianuoret pitää säästömahdollisuuksia verrattain vähäisinä, mutta tarpeellisina ja melko yksinkertaisesti toteutettavina. Säästö tulee kohdistaa siten, ettei liikkujien turvallisuus vaarannu. Ydinenergianuoret tukee raideliikenteen osuuden nostoa ja sähköistetyn kaluston osuuden nostoa raideliikenteestä. Tällöin sähköistetyn liikenteen suorat päästöt määräytyvät sähkön tuotannon päästörakenteen mukaisiksi. Näin voidaan parantaa edellytyksiä tiivistää yhdyskuntara kennetta ja parantaa kaupunkien ilman laatua. Nopeat junayhteydet luonnollisesti parantavat pitkiä yh teyksiä ja korvaavat muita liikennemuotoja, kuten auto- ja lentoliikennettä.

Rakentamismääräyksien tiukentaminen sähkölämmitystalojen osalta on jossain määrin ristiriitaista ja tekee erityisesti haja-astutusalueella rakentamisinvestoinnit kalliiksi. Tämä saattaa hidastaa rakennuskan nan uusiutumista ja uuden lämmitystekniikan käyttöönottoa. Käyttöveden ja sähkön laskutuksen perustu minen todelliseen huoneistokohtaiseen käyttöön, on perusteltu ja kannatettava tavoite. Kaukolämmön kattavaan käyttöön on pyrittävä pienissäkin taajamissa, mutta maaseudulla suora sähkölämmitys tukee hyvin muita lämmitysmuotoja, kuten puun, puuhakkeen ja -pellettien käyttöä. Maalämmön hyödyntämi sen suurin hidaste on laitteiston huomattavan kallis hinta, sekä sen käyttämän sähkön hinta. Useimmiten on huomattavasti edullisempaa lämmittää puulla ja pitää sähkö lisä- ja varajärjestelmänä, kuin investoida maalämpöön. Puun pienkäyttö kaupunkialueilla ei ole kannatettavaa ilman laadun vuoksi.

Ydinenergianuoret pitää ehdotuksen s. 41 esitettyä väitettä Merkittävin osa sähkönkulutuksen kasvusta Suomessa viime vuonna aiheutui kotitalouksien ja palveluiden sähkönkäytön lisääntymisestä lämmitykses sä harhaanjohtavana. Epäilemme, että mainittu tulos on syntynyt sen vuoksi, että teollisuustuotanto on ollut poikkeuksellisesti keskimääräisen kasvuvauhtinsa alapuolella. Jossain vaiheessa teollisuus taas kasvaa keskimääräistä nopeammin ja silloin suhde voi olla toisin päin.

Ydinenergianuoret korostaa, että markkinataloudessa ei ole kovinkaan tehokkaita mekanismeja vaikuttaa kansalaisten ja yritysten käyttäytymiseen ja tottumuksiin esimerkiksi rakennusten lämmityksen ja huo neenlämpötilan tai joidenkin kodinkoneiden käyttämisen suhteen. Sivulla 45 esitetään seuraava ajatuskul ku: Ilmastostrategian mukaiset energiaverojen korotukset lisäävät osaltaan kuluttajien energialaskua. Enegiansäästötoimet, joita energiaverot myös aktivoivat puolestaan vähentävät kuluttajan energiankulu tusta ja siten pienentävät energialaskua. Mielestämme energian säästämisen olisi toivottavaa näkyä selvästi kuluttajan kukkarossa ja perustua ensisijaisesti vapaaehtoisuuteen.

Ydinenergianuoret tukee lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa tiedotusta ja markkinointia ja haluaakin kauppa- ja teollisuusministeriön ryhtyvän tukemaan taloudellisesti sellaisia alalla toimivia kansalaisjärjestöjä, joiden toiminta on yhteiskunnallisesti rakentavaa, ja jotka ovat avoimia sekä sisäisesti demokraattisia.

Helsingissä 13.1.2003
Ydinenergianuoret ry
Hallitus
Kari Kuusisto
puheenjohtaja