Miksi kuudes ydinvoimala kannattaa sijoittaa Loviisaan?

Loviisassa on Suomen vanhimmat ja tehoiltaan pienimmät sähköntuotantoon valjastetut ydinreaktorit. Niiden tekninen ja kaupallinen käyttöikä tulee joskus tiensä päähän. Ainakin teoreettisesti ne pitäisi sulkea muutaman kymmenen vuoden kuluttua, mutta toisaalta ne huolletaan niin, että ne ovat jatkuvasti uuden veroisia so. kaikki kuluvat osat vaihdetaan reilusti ennen niiden yksilöllisen eliniän loppumista.

Silti viranomainen eli kauppa- ja teollisuusministeriö vaatii, että ydinvoimayhtiöt (Fortum ja TVO) päivittävät käytöstäpoistosuunnitelmansa viiden vuoden väliajoin. Näin ne pysyvät aikataulujen ja kustannusarvioidensa suhteen jatkuvasti ajan tasalla.

Jos Loviisaan rakennettaisiin kolmas reaktori, niin se turvaisi monella tavalla nykyisten kahden yksikön alasajon. Purkutyömaalle on muutoin vaikea saada kovin ammattitaitoista työvoimaa. Ydinvoimalan alasajo, purkaminen ja tarvittavan materiaalin loppusijoittaminen ovat niin hitaita toimenpiteitä, että sen suorittajat voisivat olla muissa töissä käyvällä laitoksella.

Valtion ydinjätehuoltorahastossa (VYR) on aina olemassa varat, rahastoituna tai vakuuksina, kaikkien jo kertyneiden ydinjätteiden huollon sekä ydinvoimalaitosten käytöstäpoiston turvalliseksi järjestämiseksi.

Onhan se periaatteessa aina mahdollista, että esim. ulkomailla tapahtuvat vakavan onnettomuuden vuoksi ydinvoima joutuisi poliittisesti niin kovaan vastatuuleen, että laitoksia jouduttaisiin sulkemaan ennen aikojaan. Siksi on hyvä, että primäärikustannuksiin on varat rahastoituna, mutta jos valtio kieltää toiminnan, niin silloinhan valtio korvaa vahingot ja saamatta jääneet tulot. Sehän yrityksille sopii, kun osakkaat saisivat rahansa etupainotteisesti tekemättä mitään lisäarvoa tuottavaa.

Loviisan laitosten käytöstäpoistosuunnitelmat on laadittu 1982, 1987, 1993,
1998 ja 2003 joten seuraava tulee jo 2008. Niiden keskeisiä osa-alueita ovat jätteiden hoitaminen, rakennusen purkaminen ja säteilyyn liittyvät asiat.

Voimalaisyksiköiden käyttöikä on 50 vuotta.

Käytettyä polttoainetta voidaan varastoida sen jälkeen 20 vuotta laitosalueella.

Esimerkinomaisesti, mikäli käytöstäpoisto aloitetaan vuonna 2027, niin se päättyisi vuonna 2053. Tästä 26 vuoden ajanjaksosta ensimmäiset kaksi kuluvat yksityiskohtaisten suunnitelmien laadinnassa.

Loviisan käytöstäpoiston kustannusarvio on noin 216 miljoonaa euroa. Hinta ei ole sinänsä ratkaiseva laitosten kannattavuuden kannalta, mutta merkittäviä säästöjä saavutetaan, jos samaan aikaan läheisellä alueella on käyvä laitos, kun huomioidaan se seikka, että mistään turvallisuuteen liittyvistä seikoista ei voida tinkiä. Pelkästään jo laitosalueen pääpiirteinen vartiointi olisi hoidettu Loviisa kolmosen vuoksi.

Voimalaitosalueella olevat matalan ja keskiaktiivisen ydinjätteen loppusijoitusluolat on mitoitettu niin, että molempien laitosten paineastiat voidaan loppusijoittaa kokonaisina.

Pisimmät suunnitelmat Olkiluodon kolmannen yksikön osalta tulevat ulottumaan vuoden 2100 yli. Ne vaaditaan, kun laitokselle haetaan käyttölupaa vuoden 2010 tienoilla.