KTM tutkii uraanin valtaushakemukset lain vaatimaa tarkemmin

Kansainväliset kaivosyhtiöt ovat osoittaneet kiinnostuksensa etsiä uraania Suomessa ja hakeneet vuoden 2005 loppupuolella valtauksia, joita käsitellään parhaillaan kauppa- ja teollisuusministeriössä.

Kauppa- ja teollisuusministeriö käsittelee kaivosyhtiöiden jättämät hakemukset uraanin valtausluviksi tarkemmin kuin kaivoslaki vaatii. Valtauslupapäätösten valmisteluun osallistuvat myös ympäristöministeriö, Säteilyturvakeskus ja alueelliset ympäristökeskukset. Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen lupaa tavanomaista laajempia kuulemisia ja aktiivista tiedottamista alueiden kunnille ja muille asianosaisille.

Kiinnostus suomalaista uraania kohtaan on herättänyt huolta erityisesti itäisellä Uudellamaalla ja Pohjois-Karjalassa, jonne ranskalaisyhtiö Cogema on talven mittaan hakenut useita valtauslupia. Eri yhtiöiden valtauslupia on haussa myös Kittilään ja Kuusamoon. Päätöksiä on luvassa vielä tämän kevään aikana.

Mahdollisilla uraanikaivoksilla on arvioitu olevan merkittäviä vaikutuksia kaivosteollisuuden työllisyystilanteeseen. Pohjois-Karjalassa valtaushakemus on tehty Enon ja Kontiolahden kuntiin, joissa uusi kaivos on otettu myönteisesti vastaan.

Kontiolahden kunta on ilmoittanut kauppa- ja teollisuusministeriölle, ettei sillä ole huomautettavaa valtaushakemuksen johdosta.

- Valtaus sijaitsee kunnan takamailla, eikä meillä ole mitään näitä alustavia tutkimuksia vastaan. On todennäköistä, että esimerkiksi kairauksia alueella tehdään vasta kesällä 2007, Kontiolahden kunnanjohtaja Kari Käyhkö arvioi STT:n haastattelussa.

- Positiivisen uteliaasti suhtaudumme tässä vaiheessa, tuumi Enon kunnanhallituksen puheenjohtaja Pekka Kukkonen.

Mahdollisista valtausluvista on vielä pitkä matka varsinaiseen kaivostoimintaan, joka ydinenergialain mukaan vaatii valtioneuvoston luvan. Valtausluvat ovat enimmillään voimassa kahdeksan vuotta. Ne oikeuttavat enintään pienimuotoiseen koelouhintaan ja rikastukseen.

Ministeri Pekkarinen kertoo suhtautuvansa erittäin kriittisesti siihen, että uraanikaivoksia käynnistettäisiin alueilla, joilla asuu ja liikkuu runsaasti ihmisiä. Hän kuitenkin toteaa tilanteen olevan toinen, jos jostain päin Suomea löytyy alue, jossa uraania voidaan vaarattomasti kaivaa ja edelleen käsitellä.