Kari Kuusisto (YEN) vastaa Kaisa Kososelle (Greenpeace), Osa 2

Vastapuolen argumentteja > osa 1 > osa 2 > osa 3 > tämä sivu > osa 5 > osa 6

Kaisa Kososen 31.1.2003:
...ydinvoimalobby ottaa kaiken irti saatuaan luotua illuusion sähköpulasta. Todellisuudessahan emme ole missään vaiheessa tänäkään (sähköntuontannon ja -kulutuksen kannalta hyvin poikkeuksellisena) talvena olleet todellisen sähköpulan edessä. Ainoastaan korkean (pörssi-)sähkön hinnan.

Kuusisto:
Jos vuonna 1992 ja -93 poliitikot olisivat ymmärtäneet ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnin turvaamisen kaukonäköisesti, niin tällä hetkellä olisi käytössä vähintään 1000MW enemmän päästötöntä sähkökapasiteettia. Syyllisiä ovat nimenomaan silloin ydinvoimaa vastustaneet tahot, joiden kova ydin oli silloin sama kuin nytkin: vihreän puolueen kansanedustajat ja kansalaistoimintaa ylläpitävä Greenpeace.

Kosonen:
Tammikuun alussa "saavutettu" sähkönkulutuspiikki oli n. 14 000 MW.

Kuusisto:
Yli 14 000MW.

Kosonen:
Suomen yhtä aikaa käytettävissä oleva sähköntuotantokapasiteetti oli vuonna 2002 15 170 MW.

Kuusisto:
Kotimaista kapasiteettia ei ole ollut missään vaiheessa käytössä noin paljon. Vuodenvaihteen kulutushuippujen aikanakin Venäjältä tuotiin siirtolinjojen kapasiteetin mahdollistama noin 1500MW sekä Ruotsista yli 1200MW. Osa laskennallisesta kapasiteetista on erittäin kallista ja runsaspäästöistä dieselturbiinivoimaa, jonka käyttö normaalioloissa ei vastaa nykyisen ympäristöajattelun vaatimuksia. Onneksi niiden omistajayhtiöt eivät ole niin vastuuttomia ympäristön pilaajia kuin Greenpeace. Sähköpula johtuu juuri siitä, ettei koko laitoskapasiteettia pystytä koskaan hyödyntämään, sillä vesi- ja tuulivoima ovat riippuvaisia säätilasta ja lämpövoimaloiden hävikki on suurempi. Tekninen tosiseikka on valitettavasti sekin, että kylmä koettelee aina laitteistoja ja haittaa korjaustoimenpiteiden suorittamista. Siksi luotettavaa peruskapasiteettia pitää olla riittävästi. Ydinvoimalan teho on sitä paitsi parhaimmillaan kovilla pakkasilla, jolloin merivesi on kylmimmillään..

Kosonen:
Pohjoismaiden sähkönkulutuspiikki oli viime vuonna 61 745 MW, kun yhteenlaskettu tuotantokapasiteetti oli 86 211 MW.Kapasiteettia siis riittää kulutuspiikkeihinkin.

Kuusisto:
Laitoskapasiteetin laskeminen on varsin epämielekästä ja antaa asioista valheellisen kuvan, koska vettä ei saada tarpeeksi. Toivottavasti Greenpeacella on hyvät suhteet korkeampiin voimiin, jotta se voisi pyytää tasaisia ja runsaita sateita. Tämä olisi erityisen tarpeellista siksi, ettei näiden aktivistien ja entisen ympäristöministeri Satu Hassin (vihr.) vastatoiminnan vuoksi saatu lupaa rakentaa Vuotoksen tekojärvi. Vuotos olisi taannut paremman säädettävyyden ja siten lisännyt edullisimman ja puhtaimman uusiutuvan energian tuotantoa, siis reaalisesti ei vain teoriassa.

Kosonen:
Etenkin, kun oman tuotannon lisäksi Pohjoismaihin tuodaan sähköä Venäjältä (josta tuontikapasiteetti kasvoi vuoden vaihteessa 40 %) ja Keski-Euroopasta.

Kuusisto:
On eettisesti vähintäänkin kyseenalaista tuottaa energiaa kehitysmaissa puutteellisin turvallisuus- ja ympäristökriteerein. Oikeaa ympäristöajattelua olisi se, että Sosnovyi Borin ydinvoimala mahdollisimman pian ajettaisiin alas ja rakennettaisiin sen tilalle turvalliset ja tehokkaat painevesireaktorit. Venäjällä mm. Karjalassa on itselläkin huomattavia ongelmia sähkön ja lämmön jakelussa kovilla pakkasilla. Paikallisessa synnytyssairaalassakin lämpötila on hädin tuskin plussan puolella. Tavatonta ei myöskään se, että suuretkin alueet ovat useita päiviä kokonaan ilman sähköä jakeluverkon häiriöiden takia. Venäläiset haluavat kuitenkin myydä energiaa länteen saadakseen valuuttatuloja, sillä paikalliset jättävät usein energiamaksunsa suorittamatta.

Kosonen:
Avoimilla sähkömarkkinoilla ei ole edes huoltovarmuuden kannalta taloudellisesti järkevää rakentaa "kansallista tuotantokapasiteettia" kulutuspiikkien mukaan.

Kuusisto:
Markkinoiden säätelijän vastuulla on rakentaan lainsäädännöllä sellaiset puitteet kilpailulle, ettei poisteta investointihaluja uuteen laitoskapasiteettiin. Kalifornian malli ei saa olla meidän mallimme.

Kosonen:
Kulutuspiikit ovat kulutuspiikkejä. Ne eivät vastaa keskivertokulutusta. Jos tarkastellaan pelkästään vuosittaisten suurimpien viikkokeskitehojen ja kulutushuippujen eroa 1990-luvun puolivälistä lähtien, huomataan, että jo näiden välinen ero on ollut vuodesta riippuen 1000-2000 MW.

Kuusisto:
Myös peruskapasiteetin tarve on koko ajan noussut. Kahtena viime kesänä lämpimät ilmat juhannuksen jälkeisillä viikoilla ovat aiheuttaneet uuuden kulutuspiikin. Monet toimistot eivät enää olekaan kiinni heinäkuussa, vaan lomia pidetään yhä enemmän elokuussakin. Siksi runsaasti sähköä kuluttavat uudet jäähdytyslaitteistot käyvät täydellä teholla. Sähkö on kallista, mutta inhimillisesti ajatellen hyvän ja tehokkaan työympäristön aivan keskeinen edellytys on sopiva lämpötila.

Kosonen:
Toki on selvää, että lähitulevaisuudessa tarvitsemme uutta tuotantokapasitettia, ihan jo pelkästään korvaamaan vanhoja laitoksia ja pitämään kasvihuonekaasupäästöt kurissa, mutta senhän me tiedämme, että tuon uuden kapasiteetin ei tarvitse olla ydinvoimaa. Ja mikä olennaisinta: se, mikä uuden kapasiteetin tarve on, riippuu luonnollisesti siitä, mikä on energian kulutuksemme suunta. Tärkeintä olisi siis keskittää tarmo energian kulutuksen kasvun hillitsemiseen ja taittamiseen.

Kuusisto:
Jos päästöjä halutaan vähentää, niin on selvää, että viisainta on lisätä ydinvoimaa. Sähköä voidaan myös jatkossa myydä hyvällä hinnalla pörssin kautta mm. Ruotsiin, joka ei ole viime aikoina esittänyt toimivia ja kestäviä energiapoliittisia linjauksia toisin kuin Suomen eduskunta hyväksyessään lisäydinvoiman, loppusijoituksen ja ilmastostrategian.

Kosonen:
Sähkön hinta kohosi hetkellisesti, mutta kukaan ei pysty arvioimaan, mihin hinta taas kevään ja kesän tullen asettuu. Ei ole mitenkään varmaa, että se asettuisi tasolle, jolla uudet energiantuotantoinvestoinnit olisivat edelleenkään taloudellisesti kannattavia. Tämän tietää myös ydinvoimalobby.

Kuusisto:
Siksi hinnasta järjestetäänkin alan piirissä eräänlaista vedonlyöntiä etukäteen sähköjohdannaisten kaupalla. Hinnanmuutoksiin halutaan varautua ostamalla johdannaispörssistä erilaisia vakuutuksia hintariskin varalta. Ydinvoima on kannattavaa sen edullisen tuotantokustannuksen vuoksi ja siksi hinnanvaihtelu ei vaaranna sen kannattavuutta. Jollain tekniikalla perusvoima on kuitenkin tuotettava, joten miksi ei sitten edullisimmin?

Kosonen:
Silti Finergyn aloittama uho kannattaa ottaa tosissaan, sillä tästä mielipidemuokkaus uusien ydinvoimaloiden saamiseksi alkaa.

Kuusisto:
Greenpeace on jo hävinnyt pelin Suomen energiantuotannon suunnasta, joten eikö olisi fiksumpaa tunnustaa heti alussa, ettei kannata taistella "tuulimyllyjä vastaan", vaan käyttää aikansa ja runsaat varansa todellisiin ympäristötekoihin?"

Vastapuolen argumentteja > osa 1 > osa 2 > osa 3 > tämä sivu > osa 5 > osa 6