Kari Kuusisto (YEN) vastaa Kaisa Kososelle (Greenpeace)

Vastapuolen argumentteja > osa 1 > osa 2 > tämä sivu > osa4 > osa 5 > osa 6

Kosonen:
Lisäydinvoiman kannattavuuskysymyksistä kiinnostuneiden kannattaa lukea uusimmassa Energiauutiset -lehdessä (6/2002) julkaistu artikkeli "Suomen lisäydinvoima – kannattavaako?". Artikkelissa ruotsalainen energiapolitiikkaan erikoistunut vapaa toimittaja Dag Wellander pohtii lisäydinvoiman kannattavuutta Suomessa ja päätyy seuraaviin johtopäätöksiin: uuden ydinvoiman rakentaminen VOI olla kannattavaa, jos kaikki menee putkeen, eli kaikki epävarmuustekijät toteutuvat parhaimman vaihtoehdon mukaan.

"Vapaa toimittaja" ei sinänsä kerro yhtään mitään energia-alan asiantuntemuksesta, mutta luultavasti perusteet ovat kunnossa, koska henkilö on kirjoittanut energiauutisiin.
1)Uuden ydinvoimalan rakentaminen on kannattavaa, eikä siihen edes vaadita kaikkien epävarmuustekijöiden toteutumista parhaalla mahdollisella tavalla. Uuden yksikö osalta taloudelliset lakselmat on tehty Lappeenrannan teknillisessä korkeakoulussa professori Risto Tarjanteen johdolla.
2) Muita ydinvoiman hintatekijöitä on esitetty näillä sivuilla eri paikoissa.
3) Miksi Greenpeace tai Kaisa Kosonen ovat huolissaan ydinvoiman taloudellisuudesta? Luulisi, että markkinataloudessa voimayhtiö kantaa hintariskin.
4) Wellander itse toteaa: "Liiketaloudellinen ajattelu näyttää kuitenkin perustuvat siihen, että maailma näyttää jatkossakin suurin piirtein samanlaiselta kuin miltä se näyttää nytkin."
Ja edelleen, suora sitaatti: "Siksi myös uuden ydinvoimalan rakentamisessa ainoat vakavasti otettavat argumentit eivät voi olla muita kuin liiketaloudellisia."

Kosonen:
Wellander kuitenkin epäilee melkoisesti tällaisen tilanteen realistisuutta mainiten epävarmuustekijöiksi mm. seuraavat seikat:
- Jos rakentamiskustannukset kohoavat parilla miljoonalla eurolla megawattitunnilta, nousevat pääomakustannukset vastaavasti 0,3 senttiä kilowattitunnilta (arvioidusta 2 sentistä).
- Jos voimalaitoksen omistajat käyttävät vuosittain koko tuotantokapasiteetin, kutistuu voitto 0,2 senttiä kilowattitunnilta alentuneiden sähkön hintojen myötä.
- Laskelmien kuoletusaika on erikoisen pitkä.

1) Wellander itse toteaa: "Viidennen ydinvoimalaitoksen pääomakustannukset olisivat kaksi senttiä kilowattitunnilta sillä olettamuksella, että laitos tuottaisi sähköä 8000 tuntia vuodessa."
2) Yhtiön on rationaalista valita sellainen reaktorityyppi, jonka hyvä huollettavuus mahdollistaa vähintään tuon vuotuisen käyttöasteen. Kahdeksan tuhatta tuntia pitäisi uudemmilla laitostyypeillä olla ehdoton alaraja normaalikäytössä, koska sen puitteissa pystyy vielä seisottamaankin 31 vuorokautta vuoden aikana. 8000 tuntia vastaa 91%:n käyttöastetta, johon ovat kyenneet nykyisetkin reaktorit ja reilusti ylikin. Olkiluodossa saavutettu vuosihuollon ME on vain 8 vuorokauden luokkaa.
3) Sähkön hinnan alentumisesta hyötyvät kaikki kuluttajat, mutta erityisesti ne, jotka käyttävät sitä suhteessa paljon, kuten sähkölämmittäjät. Tämä tietenkin olettaen, ettei sähkön hintaa kohdistu muista syistä merkittäviä nousupaineita. Kaikki alan toimijat kuitenkin uskovat sähkön hinnan kohoavan muista syistä jo paljon ennen kuin uusi yksikkö saadaan tuotantoon. Aikaisintaan se on käytössä vasta vuonna 2008.
4) "Suunniteltu kuoletusaika on pitkä -peräti 25 vuotta."YEN kysyykin:
Mikä on tavanomainen kuoletusaika tämäntyyppiselle investoinille?

Kosonen:
Artikkelinsa lopuksi Wellander pohtiikin sitä, miksi suomalainen teollisuus epävarmuustekijöistä ja kehnohkosta kannattavuudesta huolimatta haluaa uuden ydinvoimalaitoksen: "Todennäköisesti teollisuus pitääkin omaa ydinvoimalaitosta sähkön käyttäjien strategisena työkaluna. Jo pelkkä ilmoitus siitä, että markkinoille on tulossa uusi kymmenen terawattitunnin potti sähköä saattaa pitää sähkön hinnan kurissa, jopa laskea hintatasoa.

Positiivinen markkinainformaatio on vaan hyvä asia, eikä siihen liity sinänsä mitään suuria salaliittoja, niin kuin Greenpeace aina pyrkii osoittamaan.

Kosonen:
Eikä rakentamispäätös vielä tarkoita sitä, että laitos rakennetaan tai että pitääkö nyt kaavailtu rakentamisaikataulu vielä ensi vuonna.

TVO:n toimitusjohtaja Mauno Paavola on ilmoittanut, että projektissa edetään päättäväisesti ja ripeästi eteenpäin eikä raknetamisessakaan haluta olla yhtään hitaampia kuin muuallakaan maailmassa. Rakentamisaikahan on merkittävä pääomakustannusten kannalta. Uusimmat laitokset mm. Japanissa on rakennettu noin neljässä vuodessa. Se onnistuu mm. siksi että pyritään kokoamaan laitos moduleista paikan päällä ja samaan aikaan rakennetaan moduleita jossakin muualla, tarvittaessa useammassa paikassa.

Kosonen:
Aina voidaan väittää, että uuden reaktorin rakentaminen tänään on kannattavaa, mutta se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö pohjimmiltaan oltaisi kuitenkin eri mieltä. Se jää nähtäväksi millä hinnalla kilowattitunti lopulta syntyy uudessa ydinvoimalaitoksessa. Sitähän ei voi tietää ennen kuin sopan ensimmäinen lusikallinen on kauhottu".

Kriittiset äänenpainot ovat paikallaan, mutta niiden perusteita voidaan arvioida yhtä kriittisesti. Näillä sivuilla on jo aiemmin esitetty argumentteja ydinsähkön hintatekijöistä.

Vastapuolen argumentteja > osa 1 > osa 2 > tämä sivu > osa4 > osa 5 > osa 6