Itätuontia vai tekoaltaita ja jätteenpolttoa?

Kauppa- ja teollisuusministeriön pyynnöstä sähkömarkkinoiden toimivuutta selvittänyt Kilpailuviraston entinen pääjohtaja Matti Purasjoki esittää raportissaan myös energiayhteistyön lisäämistä Venäjän kanssa. Purasjoki muistutti, että vain markkinoilla, joilla on riittävästi tarjontaa kilpailu pitää huolen edullisimpien tuotantotapojen valinnasta, tehokkuuden tavoittelusta ja kohtuullisesta hintatasosta. Venäjä on investoimassa merkittävästi Pietarin alueella uusiin voimalaitoksiin.

Euroopan parlamentin jäsen Eija-Riitta Korhola (kok) toppuuttelee intoa hankkia itänaapurista apua kalliiseen sähköön. Korholan mielestä sähkön lisätuonti merkitsisi hiilivuotoa, kun tuotanto siirtyy alueille, joilla päästövelvoitteet eivät rajoita tuotantoa. Lisäksi tuontisähkö heikentäisi edellytyksiä kotimaisiin investointeihin ja heikentää huoltovarmuutta.

Venäjältä Suomeen kaavailtu merikaapelihanke merkitsisi Korholan mielestä kilpailuedun antamista Venäjälle suhteessa kotimaiseen sähköntuotantoon. Suomalainen sähköntuotanto ei voi tällä hetkellä kilpailla tasapuolisesti venäläisen sähköntuotannon kanssa, koska olosuhteet poikkeavat merkittävästi mm. polttoaineiden hintojen, ympäristövaatimusten sekä sähkömarkkinoiden kilpailun avaamisen osalta.

Runsaasti energiaa käyttävä teollisuus vaatii lisää edullista sähköä Suomen markkinoille ja kannattaa United Power -yhtiön suunnittelemaa merikaapeliyhteyttä Venäjältä Sosnovyi Borin lähistöltä Suomenlahden ali Kotkaan. Kaapelin kautta pystyttäisiin tuomaan Suomeen sähköä tuhannen megawatin tehoa vastaava määrä eli se vastaisi suunnilleen yhden ydinvoimalan tuotantoa.

- Sähkön hinta on Suomessa vain puolet Saksan ja Ranskan sähkön hinnasta. Monet asiat ovat älyttömän hyvässä kunnossa, mutta nyt on ryhdyttävä toimiin tulevaisuuden turvaamiseksi, Purasjoki totesi raportin julkistamisen yhteydessä.

Vaihtoehtoja sähkön tuotantoon vain vähän

Energiapoliittisen keskustelun vilkastuttua myös vesivoiman lisärakentaminen on saanut uudelleen tuulta purjeisiin. Vesilakia muuttamalla eduskunta voisi avata uudelleen korkeimmassa hallinto-oikeudessa kaatuneiden Vuotoksen ja Kollajan tekoaltaiden rakentamisen. Lakimuutoksen jälkeen voimayhtiöt voisivat hakea rakennuslupia uudestaan. Vesivoimaloissa uudet tekoaltaat mukaan lukien arvioidaan olevan mahdollisuuksia tehon korotuksiin noin yhden Loviisan ydinreaktorin verran.

Eduskunnan käsitellessä Purasjoen raporttia Martin Saarikangas tivasi kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkariselta, aikooko hän ryhtyä vesivoiman lisärakentamista tukeviin toimenpiteisiin.

- Mitä veteen tulee, sen lisärakentamiseen, hallitusohjelma ei sitä hyväksy ja se on hallituksen kanta, olkoonkin, että kysyjä tietää minun henkilökohtaisen kantani, mutta siitä ei ole nyt kysymys. Minä vastaan hallituksen nimissä, Pekkarinen selvitti kantaansa.

Vesivoiman lisäksi jätteenpoltto tarjoaisi varteenotettavan vaihtoehdon energiantuotantoon. Ministeri Pekkarinen totesi kahden miljoonan bio- tai puuperäisen jätetonnin kulkeutuvan kaatopaikoille hyödyntämättömänä.

- Meillä on ministeriössä hakemuksia sähköteholtaan noin 250 megan, lämpöteholtaan 680 megan verran, mutta näitä ratkaisuja ei voida tehdä sen takia, että on EU:n direktiivi ja sen suomalainen erittäin tiukka tulkinta, jossa lainsäädäntövastuu on nyt vähän muussa ministeriössä kuin minun ministeriössäni, ja nämä tulkinnat estävät näissä asioissa eteenpäin menemistä, Pekkarinen pahoitteli.