Energia-alan keskusliitto ry Finergy
Lehdistötiedote 12.12.2002

Pakkaset lisäsivät sähkön käyttöä marraskuussa
- pörssisähkön kallistuminen ei vielä näy kulutuksessa

Pakkaset lisäsivät sähkön käyttöä marraskuussa Sähkön käyttö kasvanut 3,5 prosenttia viimeisten 12 kuukauden aikana - pörssisähkön kallistuminen ei vielä näy kulutuksessa

Marraskuu oli lokakuun tapaan selvästi keskimääräistä kylmempi. Pitkäaikainen kylmyys lisää sähkön käyttöä, joka nousi marraskuussa yhdeksän prosenttia viime vuoden marraskuusta. Viimeisten 12 kuukauden aikana sähkön käyttö on kasvanut 3,5 prosenttia, toteaa , toteaa toimitusjohtaja Juhani Santaholma Energia-alan Keskusliitosta Finergystä.

Marraskuun lopun pakkasilla lähes koko käytössä oleva tuotantokoneistomme varavoimaa lukuun ottamatta oli käytössä. Suomessa yhden pakkasasteen lisäys merkitsee 80-100 megawattia lisäystä tarvittavassa tehossa.

Santaholman mukaan sähkön elspot-pörssihinta kaksinkertaistui marraskuussa, mutta markkinasähkön kallistuminen ei vielä näy sähkön käytön kasvussa. Pörssihinnan nousu on jatkunut joulukuun alussa.

- Sähkön pörssihinnan nousu voi kuitenkin jatkossa vaikuttaa Pohjoismaissa alumiini- tai muun hyvin sähkövaltaisen teollisuuden tuotantoon varsinkin, jos pörssihinta pysyy pitkään korkeana. Santaholman mukaan kotitalouksien ei tarvitse huolestua.

- Suomessa sähköä riittää kovillakin pakkasilla. Kotitalouksien sähkön hinnat tulevat kyllä nousemaan, mutta viipeellä ja selvästi maltillisemmin kuin pörssisähkön hinta.

Santaholma arvioi, että varmimmin sähkön pörssihinta laskee vasta keväällä lumien sulaessa.

"Nyt uusi ydinvoimalaitos olisi poikaa"

Santaholma korostaa energia-alan pitkiä aikavälejä. Alkaneen talven sähkötilanne ei tule yllätyksenä. Energia-alan asiantuntijat ovat jo vuosia korostaneet Pohjoismaiden vesivoimariippuvuutta. Hyvät vesivuodet ovat antaneet väärän kuvan tilanteesta.

- Jo ydinvoimapäätöksestä edellisellä kerralla 1990-luvun alussa keskusteltaessa energia-ala korosti, että uusi ydinvoimalaitos lisäisi Suomen sähkön hankinnan varmuutta. Jos eduskunta vuonna 1993 olisi hyväksynyt periaatepäätöksen uudesta ydinvoimalaitoksesta, uusi ydinvoimalaitos olisi nyt hyvin koekäytettynä tuotannossa ja vähentäisi merkittävästi sähkön tuotannon hiilidioksidipäästöjä. Viime toukokuun lopun myönteisen ydinvoimapäätöksen etuja saamme nauttia vasta tämän vuosikymmenen lopussa. Sitä ennen voi tulla muitakin kuivia vuosia. Nyt uudelle ydinvoimalaitokselle olisi käyttöä.

Pohjoismaiden vesivoima supistuu edelleen

Pohjoismaiden vesitilanne on kesästä alkaen mennyt huonompaan suuntaan. Kesän lopussa Pohjoismaiden varastoaltaat menivät alle pitkän ajan keskiarvon ja lasku on jatkunut.

- Joulukuun alussa Pohjoismaiden varastoaltaat ovat yli viidenneksen viime vuoden täyttöastetta alemmat. Yksi prosenttiyksikkö merkitsee 1,2 miljardia kilowattituntia. Vesivoimaa on varastoaltaissa noin 27 miljardia kilowattituntia vähemmän kuin vuosi sitten. Vähennys on suurempi kuin Suomen suurimman sähköntuotantomuodon, sähkön ja lämmön yhteistuotannon (CHP), koko vuoden tuotanto. On markkinamekanismin mukaista, että tällainen vähenemä näkyy sähkön pörssihinnassa.

Tavanomaisen lauhdutusvoiman tuotanto yli kaksinkertaistui marraskuussa.

- Kun Inkoon voimalaitoksen neljäs yksikkö saadaan käyttöön tammikuussa, Suomen lauhdutusvoimakapasiteetti on jokseenkin kokonaan tuotannossa.

Kylmien säiden myötä sähkön ja lämmön yhteistuotanto (CHP) on kasvussa. Myös sähkön tuonti Venäjältä kasvaa edelleen. Norjan ja Ruotsin tapaan Suomen vesivoiman tuotanto on supistumassa. Viimeisten 12 kuukauden aikana vesivoima on kattanut enää vain 13 prosenttia Suomen sähköstä.

Vesivoiman osuus ei ole koskaan ollut näin pieni.

Pohjoismaisessa sähköpörssissä Nord Pool Spot AS:ssa Suomen aluehinta oli marraskuussa keskimäärin 43,25 euroa/megawattitunti eli 4,3 senttiä/kilowattitunti (25,7 vanhaa penniä kilowattitunnilta). Vuosi sitten Suomen aluehinta oli ollut keskimäärin 21,29 euroa/megawattitunti. Joulukuun toisella viikolla päivän keskimääräinen hinta on noussut jo yli 90 euron/megawattituntia.

Sähkön käytön 12 kuukauden kasvu 3,5 prosenttia

Suomi on käyttänyt sähköä viimeisten 12 kuukauden aikana 83,4 miljardia kilowattituntia (terawattituntia, TWh), mikä on 3,5 prosenttia enemmän kuin edellisenä vastaavana 12 kuukauden jaksona. Sähkön käytöstä kattoi sähkön ja lämmön yhteistuotanto CHP 32, ydinvoima 26, lauhdutusvoima 14, vesivoima 13 ja sähkön nettotuonti 15 prosenttia.

Tuulivoiman kannalta vuosi ei ole hyvä ja kapasiteetin kasvusta huolimatta tuulivoimalla on tuotettu saman verran kuin vuosi sitten vastaavana 12 kuukauden aikana. Tuulivoiman osuus sähkön käytöstä oli vajaat 0,1 prosenttia.

Teollisuus käyttää yli puolet kaikesta Suomessa kulutetusta sähköstä. Metsäteollisuus käyttää teollisuuden sähköstä runsaat 60 prosenttia ja koko maan sähköstä noin kolmasosan.

Suomen sähkön kokonaiskulutus viimeisten 12 kuukauden aikana, joulukuu 2001 marraskuu 2002