|
 Harrisburg käännytti Palmen
Harrisburgissa Yhdysvalloissa vuonna 1979 sattuneen
ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen tuolloin oppositiossa istunut
Ruotsin sosiaalidemokraattien johtaja Olof Palme teki keittiöpöytänsä
äärellä rivitalossaan Vällingbyssä täyskäännöksen
puolueen energiapolitiikassa. Siihen asti Ruotsin demarit olivat
uskoneet rajattomasti ydinvoimaan. Nyt Palme suostui ydinvoiman
kansanäänestykseen, jota silloinen suuri Thorbjörn
Fälldinin johtama keskustapuolue tuki. Onnettomuuden jälkeen
Ruotsissa levisi valtaisa ydinvoiman vastainen kansanliike, jota
ilman ei koko kansanäänestystä olisi järjestetty.
Kansanäänestys käytiin keväällä
1980. Hallitus tarjosi vuoden 1980 kansanäänestykseen
ydinvoimasta poikkeuksellisesti kolme vaihtoehtoa, joista ensimmäinen
oli Kokoomuksen ja elinkeinoelämän tukema vaihtoehto,
toinen nautti SDP:n, Kansanpuolueen ja AY-liikkeen tukea, kolmas
oli keskustan, vasemmistopuolueen ja kansanliikkeen linja.
Ensimmäisessä vaihtoehdossa Ruotsi olisi
luopunut ydinvoimasta epämääräisen ajan kuluessa.
Uusiutuvaa energiantuotantoa otettaisiin käyttöön
ja uutta ydinvoimakapasiteettia ei enää rakennettaisi.
Toinen vaihtoehto oli periaatteessa identtinen ensimmäisen
kanssa, mutta siihen oli lisätty vaatimus, jossa kaiken energiantuotannon
oli oltava yhteiskunnan omistamia. Kolmas vaihtoehto vaati täyttä
ydinvoimasta luopumista kymmenessä vuodessa.
Vaikka kaikissa kolmessa vaihtoehdossa puhuttiin
ydinvoiman alasajon puolesta, pidettiin linjaa 1 ja 2 Jaa-vaihtoehtoina,
kun taas linjaa 3 pidettiin Ei-vaihtoehtona.
Äänestyksen tuloksena toinen vaihtoehto
sai voiton niukalla prosenttiyksikön erolla kolmanteen vaihtoehtoon.
Ensimmäinen vaihtoehto sai vähiten kannatusta. Äänestysvilkkaus
nousi 75,6 prosenttiin.
Tulokset
Vaihtoehto 1 18,7 %
Vaihtoehto 2 39,3 %
Vaihtoehto 3 38,6 %
Tyhjää 3,3 %
Äänestysaktiivisuus 75,6 %
Kansanäänestyksestä tehdyn valtiopäivätulkinnan
mukaan Ruotsi ajaisi alas neljän ydinvoimalansa kaksitoista
reaktoria vuoteen 2010 mennessä. Niistä viimeisin - Forsmark
III - startattiin vuonna 1985. Valtiopäivät päätti
ydinreaktorin eliniäksi 25 vuotta.Kansanäänestyksen
vaihtoehdot kuvastavat osaltaan silloisen hallituksen suhtautumista
ydinvoimaan. Kritiikitön kanta ydinvoimaan oli poliittisesti
mahdoton, kun Harrisburg oli tuoreessa muistissa. Kansalle ei uskallettu
tarjota kyllä-vaihtoehtoa.
Lue myös:
Ruotsi sulki Barsebäck
2:n
Kansa vastustaa ydinvoimasta
luopumista
Voimayhtiölle korvauksia
tuotannon menetyksistä
Ruotsi mielii ydinsähköä
Suomesta
Ruotsi kasvattaa ydinvoimatuotantoa
muissa laitoksissa
Kääntääkö
Ruotsi kelkkansa ydinvoima-asiassa
Barsebäck väärässä
paikassa
Pakkanen on Barsebäckin
kakkosreaktorin puolella
Villapaita korvaa ydinvoiman
| 
