Ruotsi sulki Barsebäck kakkosen 31.5.2005

Ruotsin hallituksen energianeuvottelija Bo Bylund ilmoitti maanantaina 4.10 hallituksen ja ydinvoimateollisuuden välisten neuvottelujen ydinvoiman alasajosta on päättyneen tuloksettomina. Osapuolet eivät hänen mukaansa luottaneet riittävästi toistensa tahtoon ja kykyyn täyttää pitkän aikavälin sopimusta.

Voimayhtiöt Sydkraft, Vattenfall ja Fortum pitivät neuvottelujen keskeyttämistä valitettavana. Niiden mielestä sopimuksen aikaansaamiseksi olisi yhä edellytyksiä.

Alle tunti Bylundin ilmoituksen jälkeen Ruotsin hallitus, keskusta ja vasemmistopuolue ilmoittivat elinkeinoministeri Leif Pagrotskyn suulla yksimielisestä päätöksestään sulkea Barsebäckin ydinvoimalan kakkosreaktori ensi vuonna. Sulkemisvalmistelujen on määrä alkaa heti.Ruotsi on pitkään ollut sulkemassa Etelä-Ruotsin Barsebäckissä sijaitsevan ydinvoimala toistakin reaktoria. Ruotsin kansa äänesti vuonna 1980 maan luopumaan ydinvoimasta. Valtiopäivät päätti vuonna 1997 molempien Barsebäckin reaktorien sulkemisesta. Ensimmäinen suljettiin vuonna 1999, mutta kakkosreaktorin sulkeminen on viivästynyt. Seuraavaksi Ruotsissa on tarkoitus selvittää edellytykset muidenkin reaktoreiden sulkemiseen.

Suunnitelmaan luopua ydinvoimasta kuuluu muun muassa uusiutuvien energiamuotojen käytön lisäämistä, energiaa säästävän tekniikan käyttöönottoa ja energiainfrastruktuurin kehittämistä. Sulkeminen on kuitenkin lykkääntynyt, koska asetettujen ehtojen ei ole katsottu täyttyneen. Ruotsin 11 toimivaa reaktoria tuottavat viime vuonna 45,7 prosenttia valtakunnan sähköstä. Suomessa ydinvoimalla tuotettiin viime vuonna 29,8 prosenttia kaikesta sähköstä.

Ruotsin vihreät ovat olleet innokkaimpia hankkiutumaan eroon ydinvoimasta mitä pikimmin. Demarihallitus ja vasemmistopuolue olivat innokkaita neuvottelemaan purkuaikataulusta teollisuuden kanssa.

Ministeri Mona Sahlin on sanonut, että Ruotsi rakentaa seuraavien viiden vuoden aikana 10TWh lisää sähköntuotantokapasiteettia, josta puolet on määrä olla tuulivoimaa. Tuulivoiman osuus vastannee nimellisesti sitä kapasiteettia, jonka maa menetti sulkiessaan Barsebäckin. Sähköpulaa tuskin kesäaikaan tulee, mutta pitää muistaa, että tuulivoimaloiden huipunkäyttöaika on vain pari tuhatta tuntia vuodessa, kun ydinvoimaloilla se voi olla parhaimmillaan yli 8000.

Ruotsi haluaa iskeä prosessiteollisuuttaan kovalla kädellä poliittisen tyhmyyden vuoksi. Suomelle tilanne on yhä edullisempi, kuin Olkiluodosta vedetään uutta merikaapelia länteen. Mona Sahlinia voisi rauhoitella, että kyllä se Fin-kuutonenkin vielä tulee, ja kaapelia saa kaupasta metrihinnalla...

Greenpeacen pääsihteeri Lennart Daléus iloitsi tammikuussa 2006 Barsebäckin sulkemispäivän olleen yksi elämän kohokohdista. Daléuksen mukaan yhteiskunta toimii Barsebäckin jälkeenkin. Sulkemisen aikoihin pohjoismaisen sähköpörssin järjestelmähinnat liikkuivat 30 euron tuntumassa magawattitunnilta. Elokuussa 2006 hinta oli kiivennyt jo yli 66 euroon. Koko haastattelu löytyy Greenpeacen kotisivuilta.

Lue myös:

Kansa vastustaa ydinvoimasta luopumista
Voimayhtiölle korvauksia tuotannon menetyksistä
Ruotsi mielii ydinsähköä Suomesta
Ruotsi kasvattaa ydinvoimatuotantoa muissa laitoksissa
Kääntääkö Ruotsi kelkkansa ydinvoima-asiassa
Barsebäck väärässä paikassa
Pakkanen on Barsebäckin kakkosreaktorin puolella
Villapaita korvaa ydinvoiman
Harrisburg käännytti Palmen