Uraanin etsijät saivat valtauksen

Ranskalainen energiakonserni Areva on saanut kauppa- ja teollisuusministeriöltä myönteisen päätöksen valtaushakemukselleen Enon ja Kontiolahden kunnissa Pohjois-Karjalassa. Päätös antaa aiemmin COGEMA-nimellä tunnetulle yhtiölle oikeuden uraanin ja muiden malmien etsintään, kunhan pysyvät vaikutukset ympäristöön ovat vähäisiä. Päätös ei oikeuta koelouhintaan tai koerikastukseen.

Kauppa- ja teollisuusministeriö hylkäsi yleiskaavan alueella sijaitsevat valtauskohteet, ja muilta osin valtaukseen liittyy ehtoja ja rajoituksia. Ministeriö lupasi helmikuussa 2006 tutkia valtaushakemukset lain vaatimaa tiukemmin. Päätöksessä on huomioitu kaivoslain lisäksi erityisesti ympäristölainsäädännön ja säteilyturvallisuutta koskevien säännösten vaatimukset.

Pohjois-Karjalassa tieto valtaushakemuksesta herätti keväällä enimmäkseen myönteisiä ajatuksia uusista työpaikoista ja investoinneista alueelle. 1950-1960-lukujen taitteessa uraania etsittiin ja louhittiin sekä Enossa että Askolassa. Uraanikaivoksia vastustava pieni, mutta äänekäs kansalaisliike oli syvästi pettynyt kauppa- ja teollisuusministeriön päätökseen myöntää uraanin valtausluvat Enoon ja Kontiolahdelle. Kansalaisliikkeen arvellaan valittavan päätöksestä.

Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja Pentti Hyttinen totesi ministeriön ottaneen kansalaisten mielipiteen huomioon selvästi paremmin kuin osattiin odottaa.

Valtauksesta pitkä matka kaivokseen

Suomen kallioperässä on uraania, mutta esiintymät eivät ole erityisen rikkaita. Uraanin hinnan noustua kansainväliset yhtiöt ovat kiinnostuneet myös suomalaisista esiintymistä pääasiassa Uudellamaalla, Pohjois-Karjalassa ja Lapissa.

Ministeriön nyt myöntämä valtauskirja oikeuttaa valtaajan tekemään valtausalueella tutkimustyötä mahdollisen esiintymän laadun ja laajuuden selvittämiseksi. Yleensä valtausalueilla toteutetaan ensin kevyitä etsintätoimenpiteitä, kuten lohkare-etsintää, maanpinta- ja aerofysikaalisia mittauksia. Etsintöjen edetessä maaperästä voidaan ottaa pohjamoreeni- ja kalliopintanäytteitä sekä kaivaa tutkimusojien. Mikäli edellä mainituilla toimenpiteillä löydetään mielenkiintoisia kohteita, tulevat kysymykseen myös raskaammat menetelmät, kuten syväkairaus ja harvoin myös koelouhinta ja koerikastaminen.

Arevan mukaan geologiset tutkimukset alueella tulevat käsittämään pääosin geologista kartoitusta, maaperän ja kallion näytteenottoa, koekaivantoja, geofysikaalisia mittauksia ja mahdollisesti näytekairauksia.

KTM:n päätös löytyy kokonaisuudessaan ministeriön kotisivuilta.